Kevät ja kaupunki

duomo milano kevät

Kevät on Milanossa yhtäkkiä jo pitkällä. Trenssissä ja tennareissa tulee kuuma, joka päivä juoksureitin varella tuntuu olevan uusi kukkiva puu, ilmassa tuoksuu vihreys ja lämpö, kotona voi oleskella ikkunat ja ulko-ovi auki, eikä lähipuistossa meinaa mahtua enää juoksemaan, kun spontaanit jalkapallojoukkueet ja latinoiden tanssiryhmät ovat vallanneet reitin (tai minä heidän kenttänsä).
kukkiva puu

Tässä vuodenajassa on jotain taikaa. Tarvisen vähemmän unta, pursuan ideoita ja pelkästään kahvin juominen ulkoterassilla saa minut erityisen onnelliseksi. Olen erityismotivoitunut syömään pelkästään hyvää JA terveellistä ruokaa, kävelemällä joka päivä vähintään kymmenen kilometriä, päivittämään vaatekaappia ja sisustamaan kotia.

rantavarpaat

Olen viettänyt myös paljon aikaa muualla kuin Milanossa. Matka Suomeen, vuorilla ja merellä vietettyjä viikonlopput, työmatkoja rannikolle ja visiitti Italon kotikylään. Milano näyttäytyy yhtäkkiä erilaisessa valossa ja minulla on kummallinen maalaistyttö kaupungissa -fiilis. Tuntuu aivan mielipuoliselta nähdä monta kertaa päivässä ihmisten juoksevan henkensä kaupalla metroon, litistyvän sulkeutuvien ovien väliin, vaikka seuraava tulisi kahden minuutin päästä. Myönnän syyllistyneeni tähän joskus itsekin. Toivottavasti kaupunkilainen kiire ei takerru minuun vielä vähään aikaan!

koti

Milanossa on tällä viikolla käynnissä suosikkitapahtumani design week kaikkine oheistapahtumineen ja tunnelma on myös sen mukainen. Kävijöitä on 400 000, kaupungissa on tällä viikolla 1200 järjestettyä tapahtumaa, jotka keskittyvät kaikki parin kaupunginosan ympärille. Käynti toimistollani vie moninkertaisen ajan, sillä via Tortonalla ei yksinkertaisesti mahdu liikkumaan. Tänä vuonna ajattelin kerrankin lähteä katsomaan itse päätapahtuman eli huonekalunäyttelyn (Salone del Mobile), sillä sisustus- ja asuntokuume on kova, ja jättää Fuorisalonen (oheistapahtumat) vähemmälle. Asiasta kiinnostuneet, seuratkaapa siis meininkejä viikonloppuna snäpissä!