Kaipuu merelle

Kirkkaalla kevätauringolla, kohoavilla lämpötiloilla ja lämpenevän maan tuoksulla on voimakas vaikutus, joka saa haikailemaan tavallista enemmän meren läheisyyteen. Kävelemään päämäärättömästi johonkin rantabulevardille toppatakissa ja aurinkolaseissa, ihailemaan veneiden mastoja ja pohtimaan, miten saisin elämäni järjestettyä ankeasta sisämaakaupungista rannikolle.

No, näin suurinpiirtein tapahtui viikonloppuna, kun ilmoitin miehelle lauantaiaamuna, että nyt ylös, juna lähtee!

En ajatellut aluksi kirjoittaa selontekoa viikonlopun ohjelmasta, mutta en pääse miettimästä, miten kummallisen kiehtova kaupunki Genova on.

Genova on 600 000 asukkaan kaupunki Liguriassa Välimeren rannalla ja näinollen yksi Italian suurimmista kaupungeista ja samalla maan tärkein satamakaupunki.

Apenniinien ja Alppien vuoristojen puristuksessa sijaitsevassa kaupungissa korkeuserot ovat suuria ja kaupunki rakentuu moneen tasoon niin fyysisesti kuin tunnelmaltaankin. Genovan sokkeloisessa vanhassa kaupungissa voisi pyöriä koko päivän tajuamatta edes olevansa merenrantakaupungissa. Näin meille suurinpiirtein kävikin, sillä olin suunnitellut päiväohjelmaan rantabulevardilla käyskentelyn lisäksi arkkitehtikävelyn Le Strade Nuoven palatsiarkkitehtuuriin tutustuen, jonka jälkeen emme malttaneet jättää vanhankaupungin sokkeloisia katuja koluamatta.

Loisteliaiden palatsien ja tunnelmallisten vanhankaupungin kujien lisäksi ei voi olla kiinnittämättä huomiota katukuvan huomattavaan sotkuisuuteen ja outoon kerroksellisuuteen. Palatsien seinät olivat täynnä töhryjä, kadut täynnä roskia, upeiden vanhojen rakennusten viereen on rakennettu uusia tyylillisesti aivan erilaisia lisäosia.DSCN9046DSCN9030DSCN9048DSCN9053

Lounastimme myös legendaarisessa Trattoria Da Mariassa, joka ansaitsee oman erityismainintansa erittäin autenttisena italialaisena ruokapaikkana. Jos minulla olisi oma ravintola, olisi se jotain tällaista. Pienen trattorian edessä oli pyykkinarulla pöytäliinoja kuivumassa, sisustus, jos nyt sellaisesta voi puhua, oli erittäin vaatimaton, emme saaneet omaa pöytää, vaan meidät ohjattiin erään toisen seurueen pöydän katkoksi. Menu on joka päivä eri ja kirjoitetaan käsin. En saanut käsialasta tolkkua, mutta iäkkäistä italialaisista koostuva pöytäseurue auttoi valinnassa ja sain jopa maistaa haarukalliset heidän lautasiltaan ennen tilausta! Kahden hengen varsin kelvolliset primo, secondo, jälkkäri ja viini kustansivat kokonaiset 24 euroa.

NOKIA Lumia 710_002568 NOKIA Lumia 710_002562

Vasta myöhään iltapäivällä aurinko ja välkehtivä meri porautuivat silmiini jostain sokkeloiden välistä ja suunnistimme viimein kauan kaivatulle rantabulevardille. Kaoottinen ja kummallinen täyteenahdettu ranta kaikkine hotelleineen, akvaarioineen, museioneen, ravintoloineen ja merirosvolaivoineen summasi jotenkin koko Genovan merkillisen olemuksen. Pisteenä i:in päällä oli vielä arvatenkin joskus 70-luvulla rakennettu aivopieru moottoritie, joka hallitsee hirviömäisellä olemuksellaan koko rantaviivaa. Mietiskelin  muinaista merimahti -Genovaa ja Columbusta, ja sitä siirtolaisten Genovaa, joille kaupunki oli viimeinen näky Italiasta.

DSCN9067DSCN9064DSCN9060DSCN9071

Jollain oudolla tavalla kaikki se ääretön rumuus ja kauneus, vuorten ja meren yhdistelmä, uusi ja vanha, muodostavat kerroksellisuudessaan ja kaikkine kontrasteineen täydellisen, erikoisen ja hyvin kiinnostavan liiton.

Luulen, että minä ja Genova tapaamme pian uudestaan.

Genova top 3:

1. Centro storico – sokkeloisilla ja kapeilla kujilla haahuilusta, pikku piazzoista ja kuppiloista ei saa Italia-konkarikaan (toivottavasti) koskaan tarpeekseen.

2. Trattoria Da Maria

3. Museo del Mare – Memorie e migrazioni -näyttely (Erityisesti italiankielen taitoiselle kiinnostavasti toteutettu interaktiivinen näyttely 1800-luvun lopun maastamuutosta.)